Varautumiseen ja puolustukseen ohjataan tulevina vuosina kasvavasti määrärahoja. VTV on kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että käytettävistä varoista on vaikea saada kokonaiskuvaa ja että huoltovarmuuden rahoituspohjan ennustettavuutta tulisi vahvistaa.

”Lisäpanostukset puolustukseen ja varautumiseen vaativat erityistä huolellisuutta varojen tehokkaassa käytössä”, pääjohtaja Sami Yläoutinen sanoo. 

Puolustusvoimien kyvystä hankkia puolustusmateriaalia ja pitää se toimintavalmiina on huolehdittava. Virastojen tulisi varmistaa kriittisten toimintojen rahoitus, ja huoltovarmuusnäkökohdat voitaisiin nykyistä vahvemmin huomioida myös normaaliaikoja koskevassa päätöksenteossa, muun muassa valtionavustuksia kohdennettaessa.

Hyvinvointi- ja terveyspalveluiden rahoituksessa ja rahoitusmallin tietopohjassa on VTV:n tarkastuksissa havaittu ongelmia. Puutteelliset tiedot haittaavat myös hyvinvointipalvelujen ja tavoiteltujen säästöjen arviointia.

Hyvinvointialueiden käynnistyminen on saattanut heikentää ammattiryhmien yhteistyötä tai palvelujen yhdenmukaisuutta eri alueilla. Kansalaisen näkökulma saattaa heikentyä myös silloin, kun säästöjä haettaessa huomio kiinnitetään yksittäisen organisaation toiminnan hiomiseen mahdollisimman tehokkaaksi.

Eduskunnan ja ministeriöiden tulisi ohjata valtionhallinnon tehostamista läpinäkyvän tiedon pohjalta ja ristiriidattomasti. Turvallisuuteen liittyvien toimitilojen investointitarpeet ovat kasvussa, mikä lisää painetta säästää toimistotiloista. Samaan aikaan virastoja kannustetaan lisäämään läsnätyön määrää.

Virastot tarvitsisivat tukea myös yhteistyöhön ja toimivien ratkaisujen levittämiseen esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisessä. Merkittävien hyötyjen aikaansaamiseksi prosesseja pitäisi tarkastella yli organisaatiorajojen ja uudistaa niitä kokonaisvaltaisesti.