Ministeriöt päättävät virastojen perimistä maksuista pääosin maksuperustelain mukaisesti. Lain säännökset jättävät kuitenkin tulkinnanvaraa eikä lain noudattaminen ole ollut yhdenmukaista eri hallinnonaloilla.

”Virastojen maksullisen toiminnan ylihinnoittelu voi johtaa perusteettoman korkeisiin 
maksuihin ja alihinnoittelu taas siihen, että kustannuksia katetaan muuhun toimintaan 
tarkoitetuilla määrärahoilla”, johtava tilintarkastaja Riitta-Liisa Heikkilä sanoo.

VTV tarkasti, onko ministeriöiden päätöksenteko maksuperustelain mukaista ja perustuvatko 
suoritteiden määrittelyt ja maksujen suuruudet lakiin ja ministeriöiden päätöksiin.

Julkisoikeudellisten suoritteiden eli viranomaisten lakiin perustuvien ja yksinoikeudella 
tuottamien suoritteiden hinnoittelun oikeellisuutta ei pystytty tarkastuksessa kaikilta osin 
varmentamaan, koska laskelmat eivät olleet riittävän tarkkoja ja ajantasaisia. Lisäksi 
dokumentointi oli puutteellista.

Yksi kolmasosa kirjanpitoyksiköistä tekee suoritekohtaista laskentaa, kun taas muilla laskenta 
on karkeammalla tasolla. Tarkempaan laskentaan siirtyminen lisäisi avoimuutta ja 
läpinäkyvyyttä.

Maksullinen toiminta on valtionhallinnossa volyymiltaan merkittävää. Vuonna 2025 maksullisen toiminnan tuotot olivat 1 110 miljoonaa euroa, josta maksuperustelain mukaisten suoritteiden osuus oli 729 miljoonaa euroa.

Maksuperustelaki on vuodelta 1992. Sen voimassaoloaikana hallinnossa on tapahtunut 
merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. VTV katsookin, että maksuperustelain 
muutostarpeita tulisi arvioida.